Kurssilaisten esitelmien lyhennelmiä: Pyhä Birgitta

Birgitta Birgerintytär syntyi vuonna 1303 Ruotsin Uplannissa varakkaaseen perheeseen. Isä Birger Persson oli laamanni, ritari ja rikas suurmaanomistaja ja äiti Ingebor Bengtintytär oli kuningassuvusta. Ensimmäisen näkynsä Birgitta näki jo pikkutyttönä; näyssä Neitsyt Maria asetti hänen päähänsä kruunun. Birgitta näki koko elämänsä ajan näkyjä, joissa yleensä esiintyivät Neitsyt Maria tai Kristus. Birgitan kirjalliseksi perinnöksi on jäänyt kirja ”Pyhän Birgitan ilmestykset”, johon on kirjattu 700 eri ilmestystä Birgitan elämän varrelta. Kirja saatiin valmiiksi vuonna 1492 Birgitan kanonisointihankkeen edistämiseksi.

Pyhä Birgitta kuvattuna mosaiikissa Piazza Farnesen Birgittatalossa

Birgitta oli hyvin uskonnollinen lapsuudesta asti, mutta hänet naitettiin jo 13-vuotiaana laamanni Ulf Gudmarinpojan kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi lapsi, Katariina, jatkoi äitinsä työtä. Pariskunnan tehtyä pyhiinvaellus vuonna 1341 Santiago de Compostelaan Ulf kuoli paluumatkalla. Tämän jälkeen Birgitta päätti aloittaa pyhän elämän: hän halusi tulla Krisuksen morsiameksi.

Birgitta lähti vuonna 1349 pyhiinvaellusmatkalle Roomaan, jonne hän saapui vuonna 1350. Hänellä ei ollut Roomassa ketään tuttua eikä edes osannut italiaa, mutta hän alkoi heti luoda suhteita kirkon korkeimpiin henkilöihin. Birgitan rippi-isä maisteri Petrus alkoi opettaa hänelle italiaa ja kerrotaan myös, että Birgitta olisi nähnyt ilmestyksiä, joissa Neitsyt Maria sekä Pyhä Agnes olisivat opettaneet hänelle italian kielioppia. Vuonna 1354 Birgitta muutti tyttärensä Katariinan ja muun seurueensa kanssa asumaan Rooman Piazza Farnesella sijaitsevaan asuntoon, jossa Birgitta eli loppuelämänsä.

Pyhän Birgitan kirkko ja talo Piazza Farnesen laidalla

Birgitan ollessa Roomassa hän laati luostarisäännön, joka perustuu augustinolaisluostarien perinteeseen. Paavi antoi luvan birgittalaisluostarien perustamiselle vuonna 1370. Luvan saamisen jälkeen Birgitta alkoi suunnitella pyhiinvaellusta Jerusalemiin, minkä hän toteuttikin. Matkallaan hän näki useita näkyjä Jeesuksen elämästä. Matkansa jälkeen Birgitta sairasteli paljon ja lopulta kuoli 23.7.1373. Aluksi Birgitta haudattiin San Lorenzo in Panispernan kirkkoon, joka sijaitsee Forum Romanumin lähellä. Hänet siirrettiin kuitenkin vuotta myöhemmin Vadstenan luostariin Ruotsiin, mikä oli ollut ennen kuolemaansa hänen toiveensa. San Lorenzo in Panipernasta löytyy kuitenkin hänen kätensä. Birgitan julisti pyhimykseksi paavi Bonifatius IX vuonna 1391 ja vuonna 1999 paavi Johannes Paavali II julisti Birgitan yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä.

Ensimmäinen birgittalaisluostari perustettiin vasta Birgitan kuoleman jälkeen vuonna 1384 Vadstenaan. Luostariin otettiin nunnia sekä munkkeja ja se oli ensimmäinen naisille tarkoitettu luostari. Munkit ja nunnat elivät kuitenkin eri puolilla luostaria ja puolia jakoi paksu tiilimuuri. Samoissa tiloissa oltiin ainoastaan messujen aikana. Luostaria johti abbedissa, joka oli Neitsyt Marian sijainen maan päällä. Suomessa birgittalaisluostareita sijaitsee Naantalissa, jossa oli Suomen ainoa birgittalaisluostari keskiajalla, sekä Turussa. Nykyään kaikki birgittalaisluostarit ovat nunnaluostareita.

Pyhä Birgitta oli varhainen kirkon reformaattori sekä omalla tavallaan ekumeeninen edelläkävijä. Hän halusi erityisesti palata Raamattuun sekä kirkon vanhojen oppien ja opetuksien malliin. Pietarinkirkon ulkoseinässä on viisimetrinen Pyhän Birgitan patsas, jossa hänellä on pyhiinvaeltajan sauva kädessään.

Birgittatalon yhteydessä oleva kirkko on piirtokirjoituksensa mukaan omistettu Pyhän Birgitan kunniaksi