S.P.Q.R. ja keisariaika

Toinen luentomme  jatkoi siitä, mihin ensimmäisellä luennolla jäimme eli vuodesta 509 eaa., jolloin Roomasta tuli tasavalta. Keskityimme tasavallan merkkihenkilöihin ja hallitusmuotoon sekä keisariajan keisareihin.

Kun Roomasta tuli tasavalta, kuninkaan karkoittamiseen osallistuneesta Lucius Junius Brutuksesta (kuvassa yläpuolella) tuli ensimmäinen konsuli ja roomalaisten miesten esikuva. Esi-isäänsä nykysukupolville tutumpi Marcus Junius Brutus, joka osallistui Julius Caesarin salamurhaan, tunsi ilmeisesti toimivansa arvostetun esi-isänsä tapaan kukistaessaan elinikäiseksi diktaattoriksi julistetun Caesarin 44 eaa. 

Nykyään diktaattorilla tarkoitetaan aina yksinvaltiasta, joka yleensä toimii varsin mielivaltaisesti, ja diktaattori-sana yhdistetään aina johonkin negatiiviseen. Roomalaisille diktaattori oli henkilö, joka äärimmäisen hädän hetkellä sai rajattomat valtuudet tehdä mitä vain. Konsulit nimittivät diktaattorin senaatin ehdotuksesta. 

Tunnetuimpia diktaattoreja Caesarin ohella oli Cincinnatus, joka tarinan mukaan oli kyntämässä peltoaan, kun hänet kutsuttiin diktaattoriksi pelastamaan Rooman. Voitettuaan sodan hän luopui oma-aloitteisesti diktaattorin valtuuksista ja palasi takaisin maanviljelijäksi. Näin hänestä tuli roomalaisten ihannoima kansalainen, joka oli vaatimaton ja valmis uhraamaan itsensä Rooman puolesta.

Rooman tasavallan aikana senaatti valmisteli kansankokouksessa käsiteltävät asiat ja kansankokous päätti, jonka jälkeen virkamiehet toimeenpanivat päätökset. Alempia virkamiehiä olivat kvestorit (talousasiat), ediilit (rakennukset ja turvallisuus) ja preetorit (oikeusasiat), jotka olivat tavallaan nykyajan ministereitä. Konsulit olivat ylimpiä virkamiehiä, jotka hoitivat ulkopolitiikkaa, sodanjohtoa ja toimivat puheenjohtajina kansan- ja senaatinkokouksissa. Heitä oli kerrallaan kaksi. Väestönlaskun ja verollepanon hoitivat censorit, jotka valittiin viiden vuoden välein. 

Tätä poliittista järjestelmäänsä roomalaiset kutsuivat nimellä Senatus populusque Romanus, Rooman senaatti ja kansa. Nimitystä käytettiin usein lyhenteenä S.P.Q.R., joka esiintyi julkisissa rakennuksissa, monumenteissa, legioonien tunnuksissa ym. S.P.Q.R. on nykyään Rooman kaupungin tunnus ja se näkyy Rooman kaupungissa kaikkialla, jopa viemärinkansissa.

Keisariajasta (31 eaa. - 476 jaa.) päällimmäisenä asiana mieleen jäi Rooman ensimmäinen keisari Augustus (kuvassa alla). Hän jätti jälkipolville itsestään äärimmäisen hyvän kuvan ja tulevat keisarit jäljittelivätkin häntä mm. pukeutumisessa ja ulkonäössä. 

Jäljittely jatkui keisari Hadrianukseen asti. Hadrianus oli suuri Kreikan ihannoitsija ja hänen partansa (aiemmin keisareille ei ollut ollut partaa) olikin viittaus Kreikan filosofeihin. Parta tuli ja jäi muillekin keisareille.

Luennon pohjana toimi moniste, jossa oli tiivistetty Rooman tärkeimmät vaiheet, ja opettajamme omat kuvat Roomasta. Yksi kuvista oli keisari Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas (kuvassa alla). Keskiajalla ratsastajan luultiin olevan Konstantinus Suuri, ja siksi eli uskomus, että niin kauan kuin ensimmäisen kristityn keisarin ratsastajapatsas säilyy, niin kauan säilyy Rooma ja maailma. Nykyinen Capitoliumin museoiden pihalla oleva patsas on jäljennös alkuperäisestä.

Seuraavalla luennolla jatkamme Rooman uskonnosta.

Kahvila ja kissakortteja

Keskiviikkona 9.10 Rooma-projekti piti jo toisen kerran kahvilaa koulun vanhempainillassa. Rahaa kertyi jälleen yli 300 euroa, joten todennäköisesti saavutamme tavoitteemme kahviloiden osalta. Tavoitteena on kerätä kahvilaa pitämällä rahat bussilippuja ja sisäänpääsymaksuja varten. Kiitos kaikille jo tässä vaiheessa projektiamme tukeneille!

Ohessa on vielä yksi kuva, jolla varustettuja postikortteja on mahdollista ostaa projektin tukemiseksi. Kuvassa on kissoja Rooman Largo Argentina -aukion raunioilla. Aukiolla voi nähdä kymmeniä kissoja kuljeskelemassa ja loikoilemassa auringon lämmössä. Suojaisalle raunioalueelle kerääntyi ja hylättiin niin paljon kissoja, että paikalle perustettiin 1990-luvulla kulkukissahoitola. Aukion eteläpäädyssä sijaitsevassa hoitolassa voi matkailijakin vierailla.

Aukion nimi ei varsinaisesti liity Argentiinan valtioon, vaan Ranskan Strasbourgiin, jonka latinankielinen nimi on Argentoratum. Aukio ja sen laidalla sijainnut torni nimettiin Strasbourgin mukaan, koska paikalla asui 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa paavin virkamies, joka oli sieltä kotoisin.

Aukio on todella täynnä historiaa, sillä kuvan kissat nauttivat auringosta paikalla, jossa on neljän Rooman tasavallan aikaisen temppelin rauniot. Tämä 1920-luvun kaivauksissa paljastunut pyhä alue, area sacra, on jätetty viehättäväksi raunioalueeksi keskelle Rooman vilkkainta keskustaa. Nykykatuja huomattavasti alempana sijaitsevat rauniot havainnollistavat hyvin sitä, kuinka katutaso on Roomassa noussut rakentamisen takia kaupungin lähes 3 000 vuotta pitkän historian aikana.

Argentina-aukio on kuuluisa myös siksi, että sen laidalla sijaitsee Gaius Julius Caesarin murhapaikka eli Gnaeus Pompeiuksen vuonna 55 eKr. rakennuttama teatteri. Tämä teatteri oli Rooman ensimmäinen pysyvä teatterirakennus ja Caesarin murhapäivänä eli maaliskuun Iduksena (15. pnä) 44 eKr. senaatti kokoontui juuri siellä.

Varhainen Rooma

Keskiviikkona 2.10 koitti ensimmäinen Rooma-luentomme. Ennen luennon varsinaista alkua pohdimme rahankeruuta ja päädyimme aloittamaan joulukorttien myymisen ja myös karkkien ja keksien myymisestä keskusteltiin. Tämän jälkeen jatkoimme pienellä tutustumisleikillä.

Sitten siirryimmekin itse luentoon, jonka aiheena olivat Rooman kaupungin ja historian ensimmäiset vaiheet. Kertasimme Rooman kaupungin perustamiseen liittyvän myytin. Myytin mukaan suden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus perustivat Rooman Palatium-kukkulalle 21.4.753 eKr. Juuri 21. huhtikuuta vietetään vieläkin Rooman kaupungin syntymäpäivää. Romulus kuitenkin tappoi Remuksen, koska veljeksille tuli kiistaa kaupungin tulevasta kuninkaasta.

Tämän jälkeen siirryimme käsittelemään Rooman kuningaskautta ja Rooman kehittymistä tuona aikana. Romuluksen jälkeen Roomaa hallitsi mahdollisesti kuusi kuningasta, mutta näiden kuninkaiden nimistä ja hallintokausien pituuksista ei ole todellista historiallista varmuutta. Kuninkaat ja heidän nimensä kuvaavatkin luultavasti enemmän tapahtumia tuolta ajalta kuin todellisia henkilöitä. Tarkat vuodet ja kuninkaiden nimeäminen ovat yksi esimerkki siitä, kuinka antiikin roomalaisilla oli suuri halu pystyä kertomaan tarkasti oma historiansa ja kaupunkinsa vaiheet. 

Yksi suurista kuningaskauden rakennelmista on Rooman viemärijärjestelmä. Roomalaiset kehittivät myös sukunimet.

Päätimme luentomme vuoteen 509 eKr. josta alkaa Rooman tasavallan aika. Jatkoa luvassa seuraavilla luennoilla.