Kurssilaisten esitelmien lyhennelmiä: Pietarinkirkko

Pietarinkirkko Castel Sant'Angelon suunnasta nähtynä

Nykyisen Pietarinkirkon paikalla oli alun perin keisari Konstantinuksen rakennuttama basilika. Basilika rakennettiin sen kilpa-ajoradan paikalle, jossa Pyhä Pietari perimätiedon mukaan ristiinnaulittiin. Paavin jouduttua vangiksi Avignoniin basilika ränsistyi, ja paavi Nikolaus V:n aikana 1400-luvulla todettiin peruskorjausta halvemmaksi uuden kirkon rakentaminen. Paavi antoi uuden kirkon suunnittelun Bernando Rosselinon tehtäväksi. Rosselinon suunnitelmat mukailivat pitkälti edellisen basilikan suunnittelua ja työt aloitettiin seuraavan paavin Julius II:n aikana. Hänen palkkaamansa suunnittelija Donato Bramante keräsi paljon vaikutteita antiikin temppeleistä ja halusi tehdä kirkosta kreikkalaisen ristin muotoisen.

Julius II:n ja Bramanten kuoltua kirkon rakentamisessa oli päästy alkuun, mutta tulevilla paaveilla oli merkittäviä kiistoja siitä, tehtäisiinkö kirkosta vanhaa basilikaa kunnioittava vai uudenaikainen, pidempi ja latinalaisen ristin mallinen. Ensimmäinen latinalaisen ristin mallia ehdottanut oli yksi aikansa suosituimmista taiteilijoista Raffaello, joka tunnetaan erityisesti maalauksistaan.  Kiistaan ratkaisua haki Paavali III, joka antoi projektin suuresti ihailemalleen Michelangelolle. Tämä esitti Bramanten luonnoksiin muutamia levennyksiä.  Kirkko oli saatu kupolia vailla rakennetuksi Michelangelon kuolemaan mennessä ja hänen työtään jatkoi hänen oppilaansa Giacomo della Porta viimeistellen kirkon.

Pietarinkirkon kupolin suunnitteli Michelangelo

Lopullisen ratkaisun pidemmän mallisen kirkon puolesta teki Trenton kirkolliskokous vuonna 1563 ja pidennyksen arkkitehtinä toimi Carlo Maderno. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat noin 1612. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1626, joten rakennusyöt kestivät yhteensä yli 150 vuotta.

Kirkon rakentamiseen tarvittavia rahoja kerättiin paljon anekaupalla ja Pietarinkirkkoa on pidetty yhtenä osasyynä uskopuhdistuksen alkamiseen. Erityisesti muutamat italialaiset mahtisuvut halusivat korostaa omaa asemaansa ostamalla paljon aneita. Kirkon rakentamiseksi muutamat saksalaiset piispat kävivät hyvinkin järjestelmällistä kaupankäyntiä, mikä herätti suurta vastusta ja arvostelua.

Pietarinkirkkoon mahtuu 20 000 ihmistä, sen pituus on 190 metriä ja käytävät ovat 58 metriä leveitä. Kirkko on viisilaivainen. Korkeimmillaan kirkko on jopa 48 metriä korkea. Pietarinkirkko edustaa erityisesti renessanssia ja barokkityyliä. Barokkityylistä esimerkkinä voi pitää alttarin yläpuolelle kohoavaa baldakiinia eli alttarikatosta. Kirkon kupolin on suunnitellut Michelangelo ja sitä on pidetty esikuvana usealle merkittävälle kirkolle Euroopassa, kuten Lontoon St. Paulin katedraalille ja Pariisin les Invalidesille.  Barokkityylisen Pietarinaukion on suunnitellut Gianlorenzo Bernini. Kirkossa sijaitsevista taideteoksista erityisen kuuluisa on Michelangelon Pietà, joka sijaitsee oikeanpuoleisella sivukäytävällä. Muita merkittävien taiteilijoiden teoksia on Pietarinkirkossa useita - esimerkiksi Raffaellon, joka osallistui kirkon suunnittelutyöhön, sekä Sandro Botticellin teoksia.

Näkymä Pietarinkirkon kupolista alas Pietarinaukiolle

Vaikka paavi on Rooman piispa ja Pietarinkirkko Rooman tärkein kirkko, Rooman varsinainen piispankirkko ei ole Pietarinkirkko, vaan Johannes Kastajalle omistettu Lateraanikirkko. Pietarinkirkko on kuitenkin katolisen kirkon keskuskirkko ja merkittävä pyhiinvaelluskohde. Nykyään Pietarinkirkko on suosittu turistien keskuudessa vierailukohteena, mutta se on edelleen myös säännöllisenä messunpitopaikkana. Paavi pitää Pietarinkirkon parvekkeelta juhlapäivinä "Urbi et orbi" -puheensa (Kaupungille ja maailmalle).  Samalta parvekkeelta todetaan myös kuuluisa lausahdus ”Habemus papam” uuden paavin tultua valituksi. 

Alkuperäinen Lateraanikirkko rakennettiin jo kristinuskon sallineen keisari Konstantinuksen aikana